7 hyvää syytä liikkua ulkona!

Jo lapsesta asti meille on opetettu, että liikkuminen ulkona on hyväksi ihmiselle. Nopeasti kehittynyt teknologia on yksi syitä, minkä vuoksi ihminen on kokoajan irtaantunut enemmän luonnosta. Tämän syyn vuoksi on mahdollista, että myös lapset alkavat hiljalleen vieraantua luonnosta vanhempiensa esimerkkiä noudattaen. Siksi on hyvin tärkeää, että tiedostamme, minkä vuoksi ulkona liikkuminen kannattaa ja mitä hyvinvointivaikutuksia sillä on meihin. Listaamme seuraavaksi 7 hyvää syytä liikkua ulkona.

1. Luonnossa oleminen kannustaa liikkumaan

Mitä lähemmäksi lapset päästetään viheriöitä ja puistoja, sitä suuremmalla todennäköisyydellä he innostuvat liikkumaan oma-aloitteesti ja intoa täynnä luonnossa. Erään tutkimuksen mukaan 11-13 vuotiaiden lasten fyysisen aktiivisuus oli lisääntynyt huomattavasti, kun naapurustossa oli runsaasti puita.

2. Luonnossa oleminen vähentää ahdistusta 

Erään tutkimuksen mukaan runsaasti puilla ja muilla luonnon elementeillä täytetyt kouluympäristöt auttoivat oppilaita tuntemaan vähemmän stressiä muihin koululaisiin verrattuna.  Näillä koululaisilla on myös kyky solmia parempia sosiaalisia kontakteja.

3. Luonnossa oleminen kehittää keskittymiskykyä

Erään tutkimuksen mukaan 20minuuttia kävelyä puistossa auttoi parantamaan keskittymiskykyä. ADHD-potilas hyötyy runsaasti luonnossa kävelemisestä.

4. Luonnossa oleminen tekee lapset viisaammiksi

Erään tutkimuksen mukaan koululaiset lapset, jotka viettivät paljon aikaa luonnossa suoriutuivat myös koulussa paremmin kognitiivisissa testeissä. Teho oli suurimmillaan, kun koti ja kouluympäristö olivat luonnon äärellä.

5. Luonnossa oleminen vahvistaa ryhmään kuuluvuutta

Erään tutkimuksen mukaan eläminen luonnon äärellä vahvistaa ihmisen yhteenkuuluvuutta luonnon ja yhteiskunnan kanssa. Ihminen tuntee kuuluvansa hyvinvoivaan yhteisöön.

6. Luonnossa oleminen vahvistaa perhesuhteita

Erään kyselyn mukaan lapsiperheiden viettämä aika luonnossa vahvisti perhesuhteita huomattavasti.

7. Luonnossa oleminen herättää kiinnostuksen luontoon. 

Tutkimuksen mukaan luonnon äärellä eräneet ihmiset kokivat suurempaa mielenkiintoa tutustua luontoon.

Luontoon liittyvät positiiviset väitteet eivät ole siis aivan tuulesta temmattuja, vaan ne voidaan perustella tutkimusten avulla. Luonto on yhä useamman tutkimuksen aiheena ja niiden avulla pyritään todentamaan luonnon hyvinvointivaikutuksia.

Suosi sesonkia

MIKÄ?

Kaikilla kasviksilla on oma sesonki aikansa, joilloin kyseiset kasvikset (sis. vihannekset, juurekset, marjat, hedelmät, sienet ja palkokasvit) ovat parhaimmillaan ja runsaimmillaan mahdollisimman luonnollisissa olosuhteissa. Kun kasviksilla on sen sesonki aikansa ne ovat kasvatettu pääsääntöisesti avomaalla tai tuonti kasviksista puhuttaessa niitä ei olla kypsytelty pitkillä laivamatkoilla.

MIKSI?

1. Edullisuus:
Satokaudellaan kasvikset ovat edullisia runsaan saatavuutensa vuoksi. Edullisuus näkyy kauppojen hinnoissa, koska kasvatus ja kuljetuskulut ovat pienempiä. Siispä suosimalla sesonki suosit säästöpossuasikin.

2. Ekologisuus:
Satokaudelleen olevat kasvikset tarvitset yleensä vähemmän ulkopuolista energiaa, kuten valoa tai lämpöä. Sesonkikasvisten kuljetus, kasvatus ja varastointi kuluttavat siis vähemmän energiaa kuin satokauden ulkopuolella olevat kasvikset. Ulkomailta tuotujen sesonkikasvisten runsauden vuoksi ne voidaan kuljettaa suurina määrinä laivoilla, yksittäin pakkauksen ja lentokoneen sijaan. Siispä suosimalla sesonkia suosit ympäristöäkin.

3. Maku:
Satokaudella olevat kasvikset ovat maukkaita, mehukkaita, värikkäitä ja luonnollisia, Siispä suosimalla sesonkia suosit makunystyröitäsikin.

4. Tuoreus:
Satokauden kasvikset  ovat parhaassa tapauksessa suoraan pellolta pöydässä ilman varastointia. Kasvin ravinteiden kehittyminen loppuu kun kasvi poimitaan, joten ilman varastointia kasvikset ovat ravinteekkaampia ja terveellisempiä. Siispä suosimalla sesonkia suosit terveyttäsi

5. Monipuolisuus:
90% syömistämme kotimaisista kasviksista koostuu noin 10 eri kasviksesta. Syömällä satokauden kasviksia saat monipuolisuutta ruokavalioosi. Oletko koskaan maistanut annoonaa, rambutania, feijoa, guavaa, kumkvattia tai edes pepinoa? Suosimalla sesonkia suosit monipuolista ruokavaliota

6. Lisäaineettomuus:
Raakana myynnissä olevat hedelmät voivat sisältää vahaa, väriaineita tai muuta turhaa. Sesonkikasvikset eivät näitä tarvitse! Suosisimalla sesonkia suojaat kehoasi näiltä aineilta.

7. Tarjonnan monipuolistaminen:
Syömällä satukauden kasviksia muutamme kulutustottumuksia ja kauppiaat joutuvat reagoimaan muuttuneihin tottumuksiin. Lisääntyneen kysynnän vuoksi kauppiaat laajentavat valikoimaansa. Siispä suosimalla sesonkia suosit kauppojen monipuolista tarjontaa

8. Hävikin vähentäminen:
Satokauden kasviksia syömällä kauppojen ei tarvitse ylläpitää valtavia varastoja jokaisesta kasviksesta vaan voivat keskittyä satokaudella oleviin. Kauppiaat näin voivat luottaa sesonki kasviksiin ja vähentää sesongin ulkopuolisien kasviste varastoa. Suosimalla sesonkia vähemmät hävikkiä

9. Ruuansulatus:
Kasviksilla, kuiduilla ja hedelmillä voidaan vähentää aterian tulehdusvasteita. Näin kasvikset minimoivat epeterveellisen ruoka-ainedein vaikutuksia elimistössä. Siispä suosimalla sesonkia suosit suolistoasi.

10. Ruuan arvostaminen:
Kun tiedät mitä ja milloin kannattaa syödä niin arvostuksemme ruokaa kohtaan lisääntyy. Ymmärrämme paremmin ruuantuotantoa ja meidän osuuttamme siinä kuluttajina. Suosimalla sesonkia suosit myös ruuantuottajia

Jos 10 syytä ei riitä valitsemaan sesonkikasviksia nii ei sitten mikään!
Tämän kuun satokaudenkasvikset ovat mm:
Avokado, hunajapomelo, mandariini, kumkvatti, appelsiini ja veriappelsiini

Lisää satokauden kasviksia löytyy satokausikalenterista.
Lähteet:
satokausikalenteri
http://www.satokausikalenteri.fi/page/5/miksi-kayttaisit-satokausikalenteria

KAMALAN IHANA PNF-VENYTTELY

Venyttely – aihe, josta meillä jokaisella on varmasti omat mielipiteensä ja kokemuksensa. Venytystekniikoita löytyy useita erilaisia, esim. aktiivinen venytys, passiivinen venytys, dynaaminen venytys ja jännitys-rentoutus venytys. Tässä kirjoituksessa tutustutaan nimenomaan jännitys-rentoutus venytykseen ja erityisesti PNF-venytysmenetelmään.

Mikä ihmeen PNF-venyttely?

PNF-venyttely, hienolta nimeltään proprioseptinen neuromuskulaarinen fasilitaatio eli asento- ja liikeaistiin perustuva hermo-lihasjärjestelmään vaikuttava venytysmenetelmä. PNF-menetelmän venytysvaikutuksen ymmärtämiseksi on hyvä tietää hieman lihasten hermostollisesta säätelystä, erityisesti Golgin jänne-elimen toiminnasta. Tässä asia pähkinänkuoressa: Golgin jänne-elimet sijaitsevat jänteen ja lihaksen liittymäkohdassa ja ne aistivat ensisijaisesti lihasvoiman muutoksia. Golgin jänne-elimen päätehtävänä on suojella lihasta ja sidekudoksia ylisuurten kuormitusten aiheuttamilta vammoilta, tämä suojelu tapahtuu refleksi-inhibiition avulla. Golgin jänne-elin lähettää signaaleja selkäytimeen, josta lähetetään liikehermoa pitkin käsky vähentää lihaksen aktivointia. Tämän seurauksena lihas rentoutuu.

PNF-menetelmä perustuukin juuri Golgin jänne-elimen aktivoimiseen ja sen aiheuttamaan rentoutusrefleksiin. Usein venyttelyharjoitteluun mielletään kuuluvaksi lihaksen kireyden tunne, PNF-menetelmä on kuitenkin suunniteltu parantamaan lihaksen rentoutta ja lisäämään joustavuutta. PNF-menetelmässä venytettävä lihas jännitetään joko maksimaalisesti tai osittaisella voimalla, jännitystä seuraa lyhyt rentoutus ja venytys liikelaajuuksien rajoille saakka.

PNF-VENYTTELY KÄYTÄNNÖSSÄ:

Aloitettaessa PNF-venyttelyä on hyvä suorittaa noin 15 minuutin alkuverryttely. PNF-venyttely voidaan jakaa kolmeen eri vaiheeseen:

1.      1. Ensimmäisenä lihas viedään kevyeen venytykseen. Tämän jälkeen lihas jännitetään venytyssuunnan vastaiseen suuntaan noin 5-8 sekunniksi. Jännityksen voi tehdä joko kiinteää kohdetta vasten tai avustaja voi estää liikkeen.

2.      2. Lihas rentoutetaan muutamaksi sekunniksi.

3.    3.   Lihas viedään uudestaan venytykseen noin 30-40 sekunniksi.

Kolmen kohdan venytys toteutetaan 3-5 kertaa lihakselle parhaan vaikutuksen aikaansaamiseksi.

Lisää infoa ja videoita PNF-venyttelystä löytyy esim. Youtubesta hakusanoilla pnf stretching. Ei muuta kuin notkeasti tutustumaan ja kokeilemaan!

Lähteet:

Abelson, B. 2012. PNF Stretching For Your Hamstring Muscles - Kinetic Health. https://www.youtube.com/watch?v=BJl5uPhWM6U

Liikanen, T. & Mäkelä, T. 2012. Oppimateriaali venytysharjoittelun tueksi. http://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/52335/Liikanen_Tommi%20-%20Makela_Tino.pdf?sequence=1

Mero, A. ym. 2007. Urheiluvalmennuksen perusteet. Jyväskylä: Gummerus Kirjapaino Oy