keskiviikko 18. marraskuuta 2015

Liikkumattomuus - laiskuutta?

Aina ei jaksa lähteä treenaamaan salille tai tekemään juoksulenkkiä ulos, vaan treenit jäävät väliin. Tai kuntokuurin aloitus saa jäädä ensi viikkoon, taas. Vaikka tietääkin, että liikunta ennaltaehkäisee sairauksia, auttaa jaksamaan arjessa, piristää jne. jne. Syitä lähteä liikkeelle on vaikka kuinka paljon ja jokainen tietää ainakin sen yhden, mutta toimintaa ei tapahdu. Onko kyse laiskuudesta? Syynä voi olla laiskuus, ja se saattaa olla geeneissä. Rotilla tehdyissä kokeissa on pystytty erottamaan joukko geenejä, joilla saattaa olla yhteys liikkumattomuuteen. Kokeessa rottien aktiivisuutta juoksupyörässä seurattiin ja kaikista aktiivisimpia sekä laiskimpia ryhmiä risteytettiin omissa ryhmissään. 10 sukupolven jälkeen aktiivinen sukulinja käytti juoksupyörää 10 kertaa todennäköisemmin kuin “laiskojen” rottien suku. Tosin tutkimusta ihmisillä tarvitaan, jotta perimän yhteys liikkumattomuuteen voitaisiin osoittaa myös meidän kohdallamme. Syy saattaa piillä myös solujen sisällä. Eräässä toisessa kokeessa hiiriltä estettiin kahden geenin toiminta, jonka seurauksena lihasten energiantuotto sokereista häiriintyi. Normaalien ja tutkittavien hiirten välillä ei ollut ulkoisia eroavaisuuksia, mutta koehiiret eivät jaksaneet liikkua lähellekään normaalien hiirien matkoja. Syynä olivat solujen energiatehtaat, mitokondriot, joiden määrä lihaksissa geenimuunnelluilla hiirillä oli selvästi alempi. Jos jätetään geenimuuntelut sikseen, niin mitokondrioiden määrä lihaksissa lisääntyy harjoittelun myötä, mutta myös laskee liikkumattomuuden myötä. Kovin pitkäksi aikaa ei siis liikkumattomuudelle kannata antaa sijaa, sillä sitä laiskemmaksi käyt, mitä pidempään olet liikkumatta.




Toisaalta, liikkumattomuudessa ei välttämättä ole kyse laiskuudesta. Psykologian emeritusprofessori Markku Ojasen mukaan kyse saattaa olla puutteesta. Kiireinen ihminen kärsii aikapulasta, pulaa voi olla myös vaikkapa rahasta tai mielen tasapainosta. Ojasen mukaan tällaisen henkilön on vaikea ajatella muuta kuin asiaa, josta hänellä on puutetta. Tällöin ihmisen elämäntilanne aiheuttaa vaihtoehtojen kapeutumisen, eikä siinä ole tilaa liikunnalle. Toisilla on taas elämässään riittävästi väljyyttä rahan, ajan ym. suhteen ja näin myös tilaa liikunnalle. Olisihan väärin sanoa toista laiskaksi pelkästään siksi, että hän ei harrasta liikuntaa, jos hän toisaalta tekee töissä pitkää päivää ja viettää työn jälkeisen ajan perheensä kanssa.

Lähteet

http://www.huffingtonpost.com/2013/04/09/lazy-genes-predispose-laziness-rat-study_n_3045104.html

http://www.livescience.com/15905-lazy-active-genes.html

Ojanen, M. 2014. Liikkumattomuus ei aina ole laiskuutta. Liikunta & Tiede 51. 1/2014.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti